Katsoin, kuinka myrsky iskeytyi raivolla puutarhaan. Se kiskoi, heitteli kaikkea, minkä irti sai. Taivutti koivut kaksin kerroin, ravisteli lujaa ja julmasti pientä pihlajaa, kohisi raivoisasti mäntyjen latvuksissa, palaten taas pensaiden ja kukkien repimiseen.
Kuulin ensimmäisten sadepisadoiden rummutuksen ikkunaan. Plop-plop-plop plopplop ja sitten myrsky tarttui sateeseen ja heitteli sitä raivoisasti kaikkialle.
Minä itkin ja halusin riehua ja raivota myrskyn lailla. Kuitenkin olin,kuin tuo nöyrästi maahan taipuva puu, joka vain odotti myrskyn laantuvan ja katoavan.
Minusta on revitty osa pois, se ei eheydy.
Hiljaisuus, muutamia kohahduksia tuulen yrittäessä kerätä vielä uutta voimaa. Hiljaisuus.
Sinä, rakastitko minua?