vielä väreilemään yllä pihan.
Pieni talvilintu livertää
uusin äänin uupumatta ihan.
Hopealta kuori oksien
hohtaa hämyn tihetessä hiukan.
Keveä on ilma hiljainen.
Kaikki aarteet elämäni niukan,
kaikki armo, minkä ikänään
sydän omisti, lie läsnä tässä:
valossa, mi kätkee hymyään,
sädehuntuisessa hämärässä.
Saima Harmaja
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.