Vein kirjeen postilaatikkoon ja samalla tein pikkuisen lenkin vallan ihanassa räntäsateessa. Kait se on kevät tulossa rytinällä. Purot virtasi, puissa ja pensaissa näkyi paksuna silmuja. Sorsa pariskunta oli lähtenyt retkeilemään ison ojan virtaavaan veteen, järvelle on melkein kilometri matkaa. Kovin olivat kesyjä.Ainakin minä sain seurata pariskuntaa metrin päästä.
 Veden solina puroissa kuulosti musiikilta, joka vaihteli puron koon vaihtuessa isompaan. Ja sorasointukin rämähti mukaan. Kolme teiniä tuli samaa polkua ja voi sitä kiroamista. Ei siinä kyllä oo mitään järkeä, tuossa ettei löydy muita sanoja itsensä ilmaisuun. Ja huomautan, etten ole mikään 'absolutisti'tuossakaan asiassa, mutta jotenkin se kuulosti niin pahalta.


1368659.jpg