On yö, kohta jo sudenhetki. Aikoja sitten minulla oli tapana valvoa yksi kesäyö kokonaan. Lomalla tai pitkänä vapaana.Lukea niin pitkään kuin näki ja vain olla, seurata valon kulkua taivaalla. Kuuunnellen lintujen heräilevää laulua.
Sitten tuli hetkiä, jolloin ei pystynyt nukkumaan, vaikka olisi pitänyt, päivän työt edessä. Tuntui ettei missään enään ollut mieltä, pienetkin ilot yritettiin riistää pois. Nyt kai voisin jollain lailla sanoa taistelin ja voitin. Tai pääsin edes ylös ja eteenpäin.

Tänään kävin vaihteeksi kirjastossa. Mies meni keskustaan asioille, minä hyppäsin kyytiin.
En löytänyt pääkirjastostakaan, mitä etsin, joten kotona suuntasin tietokoneelle ja suoritin varauksen sen kautta.
 Kirjastomatkalla poikkesin Tiimariin ja ostin nukketalon huonekaluja Murun nukkekotiin.
1580704.jpg