Kotiseutni oi, sulle lauluni soi...Oikeasti en tiedä, missä on kotiseutuni, olen jotenkin tuntenut itseni juurettomaksi. Lapsuuden ajoista johtuen en ole oikein uskaltanut kiintyä mihinkään paikkaan. Ehkä kuitenkin nämä maisemat ovat se kotiseutu, sillä täällä olen ollut tänä kesänä neljäkymmentä vuotta. Olisikohan se hyvä syy juhlia?
Mies lähti aamutuimaan sisarensa mökille kastelu puuhiin. Kyseli kyllä mukaan, mutta minusta tuntui, että oli jo kaiken suunnitellut etukäteen, kyseli minua vain muodon vuoksi.
Kävin siis pienellä kävelyretkellä , kaupassa ja postilaatikolla.
Kävelemässä pitäisi käydä päivittäin, sillä elokuun loppupuolella pitäisi lähteä pienelle lomamatkalle, ja haluan jaksaa liikua pitkiäkin matkoja.
Luettu Merete Mazzarellan kirja Hyvä kosketus. Asiaa koko kirja. Noin se on ajattelin usein tai sain uusia ajatuksia, niin terveydestä kuin lääkärikunnastakin. Eri toten, kun omalääkärini on erikoinen persoona, viljelee runsaasti mustaa huumoria.
Luin - ja katselin - myös Keräilijän aarteet, Arabian kannuja, jonka ovat kirjoittaneet Marjut Kumela/Marja Blåfield. Mitä ihanuuksia siihen oli kuvattukaan (Pertti Kärki) ja joillakin on niitä hyllykaupalla (en ole kade, en).
Dekkarit ne vasta jotain on! Intohimoni!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.