Kummitytär on sitten saatettu onnellisesti avioliiton satamaan. Morsian oli kaunis (ihan oikeesti), puku oli upea ja kampaus onnistunut. Kovasti morsian jännitti astellessaan kohti alttaria isänsä käsipuolessa. Pappi puhui parisuhteen neljästä osasta hyvin ja oikeaan osuvasti. Vihkitoimitukseen kuului pyhä ehtoollinen. Päiväkin oli mitä kaunein, paria pientä sadekuuroa lukuunottamatta. Juhlapaikkana oli vanha seurojen talo, sopiva tälläisiin kesäisiin perhejuhliin.
Ruoka oli maukasta, varsinkin kukka-ja parsakaalista (lisänä ainakin porkkanaa) tehty paistos ja katkarapusalaatti. Vadelmakakkua kahvin kera, mansikkakakkuakin oli tarjolla.
Ilta kului tanssin ja seurustelun merkeissä sutjakasti. Kummisetäkin kävi pyörittämässä nuorta rouvaa. Minä sain halauksen tuoreelta aviomieheltä, oikein kunnon kaulailun suudelmin kera, oli kuulemma sellainen väliaika halaus? Toiseltakin nuorelta mieheltä sain useamman halauksen, tuli kysymään mistä tunsimme tai missä olimme tavanneet ja kun kerroin, riitti juttua hänellä. Kertoi morsiamelle, että meillä on suhde, johon morsian, että taisit olla kummitädin mustalla listalla. Eihän toki, kaveri on aina ollut niitä hyväntuulisia nuoria miehiä, jotka aina muistaa tervehtiä. Näillä nuorten miesten kaulailuilla jaksankin pitkään taas (?) !
Yöllä kotiin ajettaessa pelloilla ja niityillä oli usvaa, myös järven päällä utu viipyili. Vahinko, että kamerasta oli patterit lopussa, olisi voinut yrittää kuvata.

1747358.jpg