Lueskelin 'lokeja'. Koko joukko niitä onkin kertynyt, joita seurailen ja luen. Joskus huokailen itekseni tai nyökkään hyväksyvästi. Parasta lie, kun huomaa toisenkin kokeneen samoja tuntoja kuin itsekin. Ja ne 'lokit', joiden lukeminen nostaa hymyn suupieliin tai saavat ääneen nauramaan.
Ja tietysti kuvat kukista ja puutarhoista. Kissoista. Jutut kirjoista.
Nyt kävi niin, että Kopsin 'lokissa' ihmeteltiin onko masennus sairaus vai ei, tarttuuko se ja että ainakin huonotuuli saattaa tarttua.
 En tiedä tarttuuko masennus, mutta ei se nyt ainakaan mikään kulkutauti ole. Eikä verrattavissa huonotuulisuuteen. Itse masennuksen suosta nousseena, pitkään sairastaneena, lääkittynä, hoidettuna, tiedän mitä on kun ajatukset pyörii ympyrää tai makaa sängyn pohjalla mihinkään pystymättä. Ei siinä auta, vaikka kuinka jotkut kehottelevat, että ota itseäsi niskasta kiinni, tee sitä, mene sinne, ole näin.

Sitten luin Katilin 'lokin'. Hän on nyt poissa.

1710476.jpg