1710465.jpg

Pilvinen päivä, aamulla +9. Hytisyttää. Aurinko pilkahtelee.
Viikonloppu meni sukukokouksen merkeissä. Minun oli seurattava miestä, vaikka kuinka yritin pyristellä vastaan. Mikäs siinä, sai ruuat ja kahvit valmiiksi laitettuna. Tapasihan siellä ihmisiä ja kuuli juttuja, niin menneitä kuin ajankohtaisia.

Tietsikka vaan jaksaa kiukutella. Langaton ei toimi, mikä lie iskenyt. Nykytekniikka on hienoa tasan niin kauan kun viitsii toimia.
 
Muuan juttu:
Naisella on takanaan vaikea avioliitto. Avieron jälkeen hän on huolehtinut lapsistaan ja omasta  pikku firmastaan. Asiat olivat alkaneet rullata ihan kivasti. Sitten kuvioihin ilmaantui mies, joka tuntui aivan suuremmoiselta. Nainen rakastui. Ainoa harmi oli se, että pitkä välimatka aiheutti ongelmia tapaamisiin. Nainen ajatteli, että tässä on hänen elämänsä mies ja rakkaus. Reippaana ja asioita hoitamaan tottuneena hän päätti tehdä ratkaisun ja repäistä itsensä irti entisestä täysin. Lapset ja hän muuttaisivat miehen kotipaikkakunnalle. Nainen myi pikkuputiikkinsa ja asuntonsa. Uusi työpaikka löytyi ja niin hän on muuttamassa miehen luo, tämän asuntoon. Mutta. Kaikki ei olekaan enään ihan auvoista. Mies on pahantuulinen, kiukuttelee, murjottaa. Huomauttelee naisen ulkonäöstä ja vaatii tätä kohentamaan sitä. Nyt hän ilmoitti ettei hän ota osaa lasten hoitoon millään tavalla. Ei kuulu hänelle. Nainen yrittää nyt järjestellä hoito asioita etukäteen, sillä muuttokuorma on jo lähdössä. Hän myönsi, että miehessä on outoja piirteitä ja ne tulivat esiin, kun hän ilmoitti myyvänsä firmansa ja asuntonsa. Silti se on nyt menoa, sillä nainen rakastaa. Ja ainahan rakkaudella voi parantaa toisen. Uskoo hän.

1710474.jpg