"Sillä tuhat vuotta on sinun silmissäsi niinkuin eilinen päivä, joka meni ohitse, ja niinkuin öinen vartiohetki......
...he ovat kuin uni, ovat kuin ruoho, joka aamulla kukoistaa: aamulla se kasvaa ja kukoistaa, mutta illalla se leikataan ja kuivettuu."
                             Psalmista 90



Tätini on saatettu synnyinpitäjänsä multiin. Hän oli vaatimaton vanhan kansan ihminen, ikävuosia 89.
Paljon on hänen elinaikanaan muuttunut, monet kohtalot hän koki ja näki.Vähään hän itse tyytyi, toisille jakoi vähästäänkin. Onnenhetkiä olivat pojantyttärien vierailut ja retket heidän kanssaan. Sitten jo lapsenlapsenlapset. Rakkkaita sisarukset, yhden toisensa jälkeen hän heidät saatteli hautausmaalle.Arkiset askareet ruuanlaitto ja leipominen olivat tärkeitä asioita. Monet sortit oli aina hänen pöydällään tarjolla kävijöille. Kukkia oli kodissa aina oltava.
Monet muistot tulivat mieleemme, niitä kertoilimme serkkuni pyynnöstä, muistotilaisuudessa. Kerrottiin, naurettiin, itkettiin. Ja tuntui, että täti oli läsnä.