Kuvailin astiakaappinisisältöä ja tulin siihen tulokseen, että jonkin asteinen järjestely ja siivouspuuha olisi paikallaan. No ehkäpä tässä jonain päivänä iskee kuuluisa inspiraatio ja paneudun asiaan. Ehkä minulta puuttuu muusa?
Päivällä sain jo odottamani puhelin soiton. Sovimme tapaamisesta soittajan kanssa ja sitten puhe polveili yhteisiin sukulaisiin. Ja siihen, miten hän ei ole puheväleissä erään sukulaisen kanssa. En tiedä miten hienosti sanoisin sen, ettei tuo puhumattomuus kannata, kun tässä elämässä ei mikään ole varmaa, siis huomista ei tiedä kukaan. Olen lisäksi varma, että kumpikin kärsii asiasta.
Illalla alkoi sataa vettä. On hiljaista, vain sateenropina ikkulaudalle kuuluu.
Dekkarit ne vasta jotain on! Intohimoni!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.