Tulin ajatelleeksi, että vaikka noita 'juoppoja' ja alkkomahoolin kurimukseen joutuneita on tullut kohdattua, ei heitä kuitenkaan ihan omassa lähipiirissä ole ollut. Tai olihan enolla taipumus heittää överiksi silloin tällöin, mutta töistä hän ei ollut esim. koskaan poissa eikä perhettä hakannut, suutaan kyllä jaksoi soittaa. Mutta minkälaista se todella on, kun kauhulla taas odottaa sitä kotiin saapuvaa, että tuleeko kontaten vai onko rähinä viinaa saatu. Viina vie mennessään, niin miehet kuin naisetkin. Lapsi unohtuu jonnekin utuiseen hämäryyteen.
Kuvakokeilu. Nuo valkoiset reunat vähän hämmentää.
Tämä vielä kukkii!
Dekkarit ne vasta jotain on! Intohimoni!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.