Auringon kajo metsänrajassa.
Yöllä tähdet taivaalla.
Pihassa ristiin rastiin kotijäniksen jälkiä.
Tauti iski sitten minuunkin, vaikka vähän elättelin toivoa ohimenosta. Ei paljon jaksa keskittyä mihinkään, mitä nyt aivasteluun ja nenän niistoon. Jää noi jouluajan kyläilytkin suunnitelmiksi.
Yläkerran nuoriso viettää joululomaa pienoisella metelillä yö aikaan, päivällä on hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Ei se kyllä mua pahemmin häiritse, mitä nyt olen parikertaa pelästynyt kovaa kolinaa, kuten tänä aamunakin siinä puoli viiden hujakoilla. Onkohan äitiliini matkoilla?
Dekkarit ne vasta jotain on! Intohimoni!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.