Sadetta, pimeää, suorastaan mustaa, päivällä + 3. Iltapäivällä kaupasta ulos tullessa satoi oikein kunnolla vettä. Lumet ovat kadonneet.

Tänään on siis Nuutin päivä. Ennen kulki kylällä nuuttipukit Nuutin iltana. Lapsia uhkailtiin, että jos ette ole kunnolla tulee nuutti ja vie joululahjat. Omien lasten kohdalla pyrin noudattamaan sitä periaatetta, että heitä ei pelotella joulupukilla, poliisilla tai mustalaisilla Jumalasta puhumattakaan. Itseäni ei peloteltu, mutta serkkupoikaa kyllä ja pelko oli tosi karmeaa katsella. Serkku tiesi, että pukki oli naapuri, mutta se ei vienyt pelkoa minnekään. Nuutti on ollut oikea juhlapäivä muinoin, Tanskan kuninkaan Knutin muistoksi, koki marttyyrikuoleman joskus 1100-luvulla.

Onkohan se niin, että me ihmiset tehdään monta kertaa itsellemme asiat vaikeiksi? Samalla tietysti lähimmille ihmisille myös. Kuulin juuri kuinka eräät isovanhemmat eivät ole nähneet marraskuussa syntynyttä lastenlastaan sitten sairaalan jälkeen. Eivät juuri käy muutenkaan toisissaan. Isompien lasten syntymäpäivillä käyvät, ei juuri muuta. Puhua ei voi kumpikaan osapuoli, että mikä kiikastaa.