Lumet ovat kadonneet vauhdilla. Eihän sitä nyt niin kauheesti ollutkaan, ainakaan meillä päin.

Mies vaihtoi autoon kesärenkaat. Pitkäperjantaina pitäisi mennä Lahteen, mutta jos tulee yksikin lumihiutale, perun oman menoni.

Lapsena emme saaneet mennä kylään pitkäperjantaina. Taisi kielto kyllä enemmän johtua naapureista, kuin mummusta ja taatasta. Joulupäivä oli toinen kotipäivä kaikille. Mutta tehtiin meille keinu heinälatoon, siellä sitten keinuttiin ja hypittiin heinien päällä, kunnes joku tuli ja käski heinien päältä pois. Mämmiä ei paljon syöty meillä, mutta naapurissa sain ihan itse tehtyä mämmiä. Se oli kuivakasta ja kitkerää. Pajunkissoja haettiin maljakkoon, mutta virpomassa ei käyty. Taisi aurinko paistaa aina pääsiäisenäkin? Ainakin tuntuu siltä.

Ehkä olisikin hyvä olla pari päivää vuodessa, jolloin ei kyläiltäisi. Kotona oltaisiin perheen kanssa. Mutta se on utopiaa, kaikkien täytyy päästä kauppaan ja ravintolaan pienille kaikkina mahdollisina päivinä. Elämä ei skulaa muuten.