Laiskanpuoleista tämä kirjoittaminen tällä hetkellä. Muuta mielessä.

Juhannus on sitten siirretty taas muistojen joukkoon. Satoi ja hyttyset oli kiukkuisia. Teinit kävi uimassa, pelasivat korttia, katsoivat elokuvia, kikattivat, hihittivät ja odottivat koska aurinko sukeltaa esiin, että pääsisi Huvipuistoon. Maalta tullessa isoisä ajoi entisen kotikaupungin läpi ja kertoili millaista silloin oli, tyttärentytär ilmoitti ettei heitä kiinnosta historia. Ensimmäinen oli puolestaan valittanut juuri, kuinka hän ei tiedä meistä mitään. Pitänee kirjoittaa ns. muistelmat, että Ensimmäinen saa valaistusta ja tyttärentytär eli Toinen myös sitten, jos alkaa kiinnostaa.

Palataan vielä hetkeksi juhannukseen kuvien välityksellä.

Maailmallakin taas tapahtuu.

                     Iranissa mellakoitiin ja maailmalle levisi video kuolevasta 16-v. tytöstä. Surullista. Kammottavaa.

                      Michael Jackson kuoli. Maailma suree.

  Täällä kotimaassa ne tavalliset kahinat tuolla vallanpiireissä.

                      Anni Sinnemäestä tuli työministeri.

                      Paavo Arhinmäestä puolueensa puheenjohtaja.

                       Pääministeri vakuuttaa ja lähes vannoo.

                       Matti ja Mervi palasi taas siihen entiseen eloonsa. 14.sta erohakemus vedettiin pois. Taitavat vaan tuomioistuimessa rauhassa odotella, milloin Mervi peruu. Että ne jaksaa, muuta en ihmettele.

Meillä oli sukutapaaminen. Aurinko paistoi (liikaakin) ja mukavaa oli. Kaikki serkukset olivat paikalla! Minä onneton olen suvun vanhin, nyt kun viimenen täti lähti pilvien päälle vuosi sitten. Ensin söimme tosi hyvää kasvisruokaa Kehäkukassa ja juttelimme, katselimme valokuvia.

Kävimme viemässä ruusut suvun haudoille, muistelimme ja juttelimme. Taidamme olla tosi äänekäs porukka, me hiljaiset hämäläiset ja jäyhät satakuntalaiset.

Ja lopuksi yksi serkuista kutsui kahville kotiinsa, saimme vallan mahtavaa mansikkakakkua. Taas puhuttiin, naurettiin. Serkun piha on laitettu kauniiksi, paljon istutuksia, kivimuureja ja useita penkki, keinu ja tuoleja ja pöytiä seurustelua varten. Toinen serkku kuljeskeli kameransa kanssa ja puhui itsekseen, että ' mikseihän ne ei ole mitään istutuksia tänne laittaneet, kun tuota tilaakin on reilusti ja meidätkin tänne kutsuivat'. Sai aikaan melkoisen naurunremakan. Meillä on melkoisesti sisäpiirin juttuja, joista sivulliset ei taatusti tajua mitään. Ensivuonna taas!