Niin, aurinko paistoi kok armaan torstaipäivän, aamulla pakkasta, mutta iltapäivällä viitisen astetta plussaa.Syyslomalaiset siirtyivät toisiin osoitteisiin, mies lähti Hesaan ja mää vaan ton kollin kanssa täällä sitten. Mitäs tässä sen kummempia, pikkasen näitä kotihommia ja käväisin kirjastossa hiiviskelemässä. Ilma oli ihanan raikas, joten viivyttelin matkalla kaikessa rauhassa ja otin pari kuvaa.Olen aina nauttinut kahlaamisesta syksyn lehdissä.
Luin tuossa Äijäblogista kertomusta yhdestä avioliitosta, sanoisinko tosi suomalaisesta ja sanonkin. Kommentoin ja sain parilta muulta kommentoijalta ns. neuvoja, että pitää lukea koko juttu - olin kyllä lukenut ja luin sitten uudelleen - toinen huomautti ettei luottamusta voi saada takaisin.Arvelin siis jutun miehellä olevan itselläänkin luurangon kaapissa, vaikka se oli vaimo joka meni vieraisiin. Mies ei halunnut käsitellä koko asiaa, sillä hän oli periaatteen mies. Kuoli sitten pois katkerana. Taisi pojalleenkin asian opettaa, tuon periaatteen.Tuosta luottamus asiastakin on vähän niinkuin omaa kokemusta ja se ei ole tosiaankaan helppoa saada takaisin, jos ollenkaan. Niin ja en hyväksy pettämistä millään tavalla, en valehtelemista, en edes kädestä pitämistä puhumattakaan muusta.Oikein Äijä arvelee, kun miettii että harvoin kai sitä toimivasta liitosta lähdetään.Tämä nyt tähän, kun en voinut sinne Äijäblogiin pitkiä juttuja väsätä.
Minnekkähän tämä tie vie?
Dekkarit ne vasta jotain on! Intohimoni!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.