Minun olotilani on juuri tuollainen, kuin naamankuva tuossa. Jos eilinen meni hyvin, niin tänään ei. Kai siihen vaan pitää tyytyä. Olla niinkuin ei oliskaan,

Eilen sain pestyä keittiön ikkunan. Murun avustuksella. Tai ainakin hän olisi niin mielellään käyttänyt pesulastaa, mutta kun avustus meni sen luontoiseksi, että sain hokea 'älä kiipeä' tai 'älä putoa', piti auttajalle keksiä muuta puuhaa. Lopulta hän kyllästyi ja soitti 'mun isille' ja ilmoitti tulevansa kotiin. Määräsi isoisän vielä keittämään kahvit vanhemmilleen. Ainoa henkilö joka saa komennella isoisää.

Imuroituakin tuli, kun kukkaamppeli pudota rämähti alas, suoraan sohvalle. Kumma kyllä ei ruukku rikkunut, alusta vain ja multa levisi pitkin sohvaa. Moppasin vielä lattiat ja järjestin hiukan paikkoja ' kuriin'.

Ikkunaan tuleva paperinen joulutähti aiheutti miehelle ongelmia ja syy oli tietysti minussa, kun moisia vempeleitä tähän huusholliin hankin.

Läylikki on ollut neljä päivää  kuumeessa. Kävi lekurilla, määrättiin ottamaan näyte nielusta. Oli kuulemma meinattu ottaa verikoe, mutta sitten labratäti olikin havainnut, että ei kun nielusta näyte. Hän oli kertonut olevansa eläkeläinen, joka oli kutsuttu töihin. Kiirettä pitää terveydenhoito rintamalla.

Jos tässä vielä innostuisin silittämään verhokapan keittiöön, voisin huoletta viettää lauantai-iltaa ja leikkiä vaikka pikkujoulua.

Taivaalla useita kirkkaita kohtia tummien pilvien välissä, aurinko on siellä.