Se meni sitten taas - juhannus. Yksi hujahdus vaan ja syyspuoli alkaa häämöttää. Mutta tänään paistaa päivä ja lämmittää. Meidän oma lämpömittari Kissaherra on viihtynyt aamuvarhaisesta parvekkeella, lattialla varjossa nukkuen, kun aurinko siirtyi hän sitten kömpi katsomaan olisiko siunaantunut jotain syötävää kuppiin, siis jotain parempaa ja palasi sitten tuoliin parvekkeelle.

Minun lapsenlapseni ovat tyttöjä kaikki, mutta ei huolta, sillä Ensimmäisen poikaystävä on vallan mahdottoman mukava kaveri. Taidan adoptoida hänet lapsenlapsekseni.Olimme tyttären mökillä juhannusaattona ja tämä pitkätukka oli myös ja totesin meillä synkkaavan hyvin. Järkeväkin kaveri vielä oli. Ja auttamassa heti missä tarvittiin. Hyvin tuo tuntui tuntevan Ensimmäisen mielenliikkeet. Se on minusta harvinaista nuorenmiehen (tai naisen, senpuoleen) kohdalla. Olivat ongella mukanaan myös Läylikki. Ensimmäinen pyyhälsi puolen tunnin päästä pois ja pitkätukka jäi Läylikin kanssa onkimaan vesisateeseen. Olivat kuulemma komennelleet Ensimmäistä. Ei ollut neiti tainnut osata soutaa ja huovata?

Typykkä ja Lilla syster ovat saaneet marsuja hoivattavakseen. Saivat reipasta käsittelyä Typykältä. Minä oon aina kuvitellut niitä aroiksi eläimiksi, suorastaan pelokkaiksi, jotka saa vähintään sykärin äkkiliikkeistä.

Lopetin yksien lääkkeiden syönnin (tosin hitaasti vähentäen) ja se tarkoitti sitä, että päivä meni nukkuessa. Outoa. Muut ihmiset nukkuu, kun aloittavat lääkkeet. Noo, mä oon muutenkin erilainen 'nuori'.

Meidän kylässä n. kymmenen kilsan päässä ovat tavanneet karhun. Minne lie matkalla ollut. Varsinainen city - karhu, sillä asutusta on joka suuntaan tiheässä tässä nauhataajamassa. Menisi nyt korpeen, ennenkuin joku pyssymies päättää kohdistaa aseensa mesikämmeneen.