Joulu sitten meni menojaan. Tai onhan se tuo loppiainen vielä jäljellä pyhistä.
Jouluvieraita alkoi tulla jo perjantaina, kun tytär ja tyttärentytär tulivat. Samalla myös Muru tuli tapaamaan serkkujaan. Aatonaattona tuli sitten ulkomaalaiset ja vävy vanhimman lapsenlapsen kanssa.
Jouluaattona  söimme jouluaterian ja lahjoimme toisiamme. Tyttärentytär luki jouluevankeliumin ja Enkelitaivaan kuunneltiin cd:ltä. Tänä vuonna ei kukaan yhtynyt lauluun mukaan. Murkut vielä ymmärrän, mutta en niitä aikuisia, joilla on laulunlahja. Jonain jouluna itkin, kun kaksin silloin pienen tyttärentyttären kanssa yritettiin laulaa. Harmitti. Kuitenkin haluan jonkin muiston, perinteen jättää, niin lasten kuin lastenlasten mieleen.
Tapanin ajelulle lähdimme nuorimman luo käymään koko porukalla. Saimme hyvää ruokaa, seuraakin oli ja saunoa voi halukkaat rantasaunalla. Ja tietenkin näimme uutta tulokasta.
Ilmat vaan oli niin surkeita, vettä ja sitä pimeyttä.1177172.jpgNuoret neidit jäivät pienelle lomalle luoksemme. Kävimme porukalla elokuvissa sitten. Oli hauska seurata neitien touhuja. Sitä meikkaamista ja vaatteiden mallausta.
Mies vaan ei tahdo ymmärtää lapsia. Vaatii heiltä aikuisen ymmärrystä. Itse kun tekee mokan, niin sehän on vahinko tai anteeksiannettava juttu. Vaan kun on niin täydellinen itse, minkä sille voi.
Muru tuli taas sunnuntaina katsomaan serkkuja ja jäi yökylään. Nukuttaminen kesti illalla tunnin. Vähän kaikki oli vinossa, sänky liian iso ja vielä yksiosainenkin. Aloin  kertoa tarinaa pienestä tytöstä, joka oli muuttanut maalle ja oravasta ja pupusta, se rauhoitti. Juuri ennen nukahtamistaan, joululahjaksi sukset saanut Muru, sanoi opettelevansa hiihtämään ja luistelemaan, kun tulee sitä lunta. Aika urakka alle kolmivuotiaalle, kun ei sitä luntakaan näy.
Uuden vuoden aattona käytiin pienellä metsäretkellä tyttöjen kanssa ja kerättiin mustikan varpuja. Kummallinen talvi, lampikin ihan sula vielä. Tapasimme viherrouvan, joka toivotteli hyviä uusia vuosia ja kertoi tytöille, etta mustikanvarpuihin (tai Murun mukaan hajuihin) tulee maljakossa vaaleanpunaiset kukat. Ja 'sukusukulaisen', joka raahasi pöyränsä tarakalla löytämäänsä kolmenkymmenen kilon kiven murikkaa. Oli löytänyt sen edellispäivänä sienireissulla (!) ja nyt aikoi pestä sen. Mitä siten tekee sille, en tiedä, jotain kiillettä siinä oli kuulemma. Muistankohan oikein, että hän keräili malminäytteitä?
Iltapäivällä isot neidit lähti junalla kotiin, uudenvuoden bileet kai odotti jo. Ja Murun vanhemmat nouti hänet, joten meille laskeutui taas hiljaisuus.
 Tai kuuluihan ulkoa koko illan melkomoinen pauke ja ryske. Päivällä jo katselin läheisen tallin mustaa ratsukkoa, joka juoksi vauhkona, kun pikkujätkät pamautteli paukkujaan.