Aamupäivällä jo parikymmentä astetta lämmintä. Kaupunkiin ajaessa katselin kuinka nurmikot ovat kuivaneet ruskeiksi ja kukat kiirehtii kukkimaan ikäänkuin olisi jokin kiire. Ehkä onkin, ainahan se luonto paremmin tietää kuin me immeiset.
Poikkesin Anttilaan, ostin päiväpeitteen ja tissiliivit. Oikeastaan piti hankkia Oikolukijalle synttärilahja, vaan kun hiippaili perässä kokoajan, mitä nyt istui jossain ihme hieromatuolissa välillä. Kehotti minuakin kokeilemaan moista. Sanoin 'en takuulla', mistä hän loihe lausumaan, että ' sinä se et osaa muita sanoja kuin en ja ei'. Niin vissiin sitten.
Luin kapina-aapista sohvalla ja yht`äkkiä ikkunan takana seisoi telineillä ( jokin nosturi-hissi vempain ) mies ja ilman paitaa. Ja nuori. Minä sitten vaan lepuuttelin silmiä remonttireiskassa. Että jotain hyötyä niin remontissa kuin helteessä.
Dekkarit ne vasta jotain on! Intohimoni!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.