Kaikkea minäkin menen tekemään. Olisihan minun pitänyt muistaa, olenhan minä tätä kokeillut kaksi kertaa ennekin. Olin tuppenvaara kutsuilla. Ne ei ole minua varten!  Mikäs siinä, etteikö tavarat ole hyviä (kalliita myös) ja esittelijä suoriutui hommastaan mainiosti. Mutta. Se kuuluisa mutta, eli naisten puheet ja supinat. Kaikki minä heidät jo entuudestaan tunsin, jo vuosien takaa, silti yllätti. Kerrompa esimerkin. Nuorin rouva joukostamme syöksähti yhtäkkiä ikkunaan sanoen, 'mitä, onko toi nyt tuon kanssa? katsokaa nyt tekin onko se se sieltä? tuo mies nyt ainakin asuu siinä. tuonko kanssa se nyt on?'. Että siihen malliin. Minussahan se vika on, selvä se, tiedän.
Voin vain kuvitella, että noin se taisi mennä miehen ja toisen kohdallakin. Siksi se kirpaisi minua erityisesti. Ja kyllä, olen erakko. Ystäviä kyllä minulla on, heillä taitaa vain olla toisenlaiset harrastukset, eivät pahemmin käy tupperi kutsuilla.
Muutan autiolle saarelle.


1638624.jpg