Tänään on sadellut koko päivän lunta, asteita on ollut -2 - -5 välillä. Muuten tämä päivä sujui samaan malliin, jatkumoon. Mies ehdotteli kylille lähtöä, minä halusin vain apteekkiin ja ruokapuotiin. Minun tahtoni voitti. Omien lääkkeideni lisäksi ostin kissaherralle feromoneja, mitä lie hormooneja. Jospa loppuisi huonekalujen pilppuaminen ja ulko-oven hakkaus käpälillä. Tai ainakin vähenisi. Se on sellainen sähköpistokkeeseen laitettava juttu ja siihen saa ostaa täyttöjä. Kotiin tullessa kissaherra meni rappukäytävään seurustelemaan naapurin Romppasen kanssa. Siinä nuuhkivat kuonot vastakkain. Kaverit. Romppanen on oikein mukava koiruus.

Kohkaavat nyt eläkeiän nostosta. Onkohan herra hallitusherrat ajatelleet, mitä tapahtuu niille, jotka irtisanotaan esim. 58- 60 v. Päiväraha muuttuu kahden vuoden jälkeen olemattomaksi. Ja kukaan ei ota töihin, kun hiukan yli 50 v. ei tahdo työtä löytää, vaikka olisi kokemusta ja koulutusta. Puhumattakaan nuorista opintonsa lopettaneista. Ne jotka kokevat työnsä mielekkääksi ja haluavat sitä tehdä, terveitäkin jos ovat, niin onhan sitä nytkin mahdollisuus myöhempään tehdä. Aika moni ottaa ja muuttaa hiippakuntaa pian eläkkeelle pääsyn jälkeen, joten ei tarvi maksella eläkkeitä. Ja sitten on se kuuluisa kurssitus.siitä voisin vääntää enemmänkin juttua.

Päättämätön  Sanoo nim. kokenut ja eläkkeelle laitettu.

 

Tälläisiä sitten keräilen mm. eläkepäivien iloksi ja perikunnan riesaksi. Kaunein taisi jäädä kuvasta pois.

 

Madagaskarille minä nyt haluaisin.

Tähtisateeseen. Se nyt kutsuu ja houkuttaa.

Katsomaan apinanleipäpuita.

Tai ehkä Peruun? Laamat nähkääs.