Silmänisku   Keihäs nimittäin lentää Berliinissä. Ei taida kuitenkaan ihan hyvin mennä, kun selostajat ei ihmeemmin hehkuta.
En ole mikään urheilufani, en edes kummonen penkkiurheilija, mutta aina tuota tulee jonkun verran sivusta seurattua, ihan pakostakin, perheessä kun oli pari poikalasta miehen lisäksi. Ja vävy puolestaan on varsinainen 'urheilu on koko elämä' tyyppi. Skottivävy taas viihtyy erinomaisesti tuon potkupallon parissa.
Vanhin poika harrasti kouluaikoinaan talvella tietenkin jääkiakkoo, kesällä potkupalloa, lisäksi tuli milloin melontaa tai karatea. Heitä oli semmoinen kolmen - neljän pojan kööri, joka harrasti milloin mitäkin, koulukin sujui porukalla hyvin. Nyt on pitänyt seurata sitten koripalloa, Ensimmäisen ja Läylikin harrastuksen myötä.
Tai eihän se nyt ole mikään pakko. Mukulana olin joskus katsomassa Hangon ja Karjaan välistä jalkapallo-ottelua. Pelattiin Hangossa ja sen ottelun jälkeen isäpuoli ilmoitti, ettei suostu ottaan enään äitiä mukaan. Äiti näet kannusti innokkaasti karjaalaisia ja eihän ne hankolaiset moisesta tykännyt. Äidin puolustus asialle oli se, etttä kun niillä karjaalaisilla ei ollut kannattajia mukana, muutamaa huoltajaa lukuunottamatta, ja näin ollen kukaan ei kannustanut heitä. Paitsi siis äiti.

1251040950_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Odotellaan Cool, siis mitalia tai jotain muuta.