Näyttää siltä etten ehdi mukaan olleskaan tuohon ajan kulkuun, maaliskuu jo hyvässä vauhdissa ja kirjoitukset jääneet vähille. Ehkä tää tästä petraantuu. Olemme 'vaihteeksi' kissan kanssa kaksin koton, mies häipyi aikaisin aamulla suuntana Åbo. Mikäs tässä, pihalla paistaa aurinko ja kissa maukuu syötävää. Se on kronkeli otus, tuo kissa-herra. Oikeastaan nuorimmaisen ja perheen piti tulla tänne, mutta nuorimmainen on lunssassa ja naisväki meni miniän perheen mökille. Tai ei se mikään mökki ole, huoneita taitaa olla kuusi ja köökki päälle. Hieno paikka, varsinkin keväällä, kun omenapuut kukkivat. Ensi viikkoa pitäisi vähän suunnitella, olisi mentävä labraan, mutta kun se on tehty niin vaikeaksi nykyään. Lähi labraan pitää soitella aika tai sitten mennä jonottaan pääterveysasemalle. Juu ja vois mennä Tampereelle. Joskus tuntuu, että tääkin on taas rahat pois vähävaraisilta juttu. Soita, matkusta linkkarilla sinne ja tänne. Ei, en valita! En yhtään, en piirun vertaa, muuten vaan kummastelen.
Dekkarit ne vasta jotain on! Intohimoni!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.